Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Isäni nukkui pois...

Osanotto suureen suruusi. Rakkaan kuolemaa on vaikea hyväksyä, ja kun se vielä tulee noin lyhyellä varoituksella. Voimia Sinulle! Kuulostaa kliseelle, mutta yritä ajatella, että ainakaan isäsi ei joutunut tuon pidempään kärsiä kivuistaan. Minua tuo ajatus lohduttaa joinain päivinä, toisina en löydä siitäkään mitään apua. Tulevina kuukausina tulet varmasti useaan kertaan käymään mielessäsi läpi, että mitä oikein tapahtui. Näin on ainakin kohdallani. Äiti oli kolme viikkoa sairaalassa, kaksi viikkoa ehdimme tietää syövästä ja sitten hän jo nukkui pois. Minulla tuo aika ja sitä seuraavat pari kuukautta menivät jonkinlaisessa shokkitilassa. Tilasin itselleni äidin epikriisin, ja jossain vaiheessa aion rohkaista itseni ja ottaa yhteyttä sairaalaan jossa äitiä "hoidettiin" (äidin kohdalla ei ollut muuta tehtävissä kuin lievittää kipuja). En epäile, että he olisivat tehneet jotain väärin, mutta minulle on tärkeää käydä läpi äidin viimeiset elinpäivät näin jälkikäteen, vaikka hänen luonaan joka päivä olinkin. Sinulla on edessäsi varmasti monenlaisia tuntemuksia, toivon sinulle voimia niiden läpikäymiseen.
Voimia!
surusyksy | 6.3.2006 klo 20:40:10