Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: pikkusiskon muistolle
Täällä myös pikkuenkeliään ikävöivä iso-sisko. Sisko soitti minulle sinä keväisenä aamuna, ja pyysi että tulisin heti kotiin. Ensimmäistä kertaa kuulin siskon äänestä pelon. Hän oli kutsunut meidät kaikki,perheensä ja läheisensä luokseen sairaalaan. Silloin tiesin, että nyt oli löydettävä ne kaikki sanat, jotka koskaan oli halunnut toiselle sanoa. Siellä meidän enkeli makasi pienet haivenista kerätyt saparot päässään, niin vahvana, ja kuitenkin niin heikkona. Sanoja ei heti ollut. Kukaan ei halunnut olla se, joka halaa viimeisenä, sanoo että rakastaa, viimeisenä, ja sitten sanat loppuu, aika loppuu. Sanat muodostuivat paperille, kaikki ajatukset ja tunteet muodostuivat valkoiselle kirjepaperille kuin tyhjästä. Istuin siskoni viereen kun olimme kaksin, ja luin hänelle kaiken kirjoittamani kertaakaan nostamatta kasvojani paperista, se tuntui niin kamalalta, pahemmalta kuin mikään koskaan. Ensimmäistä kertaa halusin kertoa kuinka paljon häntä rakastan, ja että tekisin mitä vain hänen puolestaan.Ne oli niitä sanoja jotka aina toivoin siskoni tietävän muutenkin, nyt halusin hänen kuulevan sen ääneen, ja toivoin että se edes vähän lohduttaisi.Nyt hän on poissa, ja en pysty vielä hyväksymään ja ymmärtämään, miksi. Tuskin koskaan pystynkään, vaikka tiedän hänen olevan siellä jossain, missä on helpompi hengittää.
- pikkusiskon muistolleenkelin sisko
- Re: pikkusiskon muistollesurusyksy
- Re: pikkusiskon muistollepinjaenkeli
- Re: pikkusiskon muistollemoody
- Re: pikkusiskon muistollemuistot