Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Vihaan haimasyöpää

Isäni kuoli ennen joulua haimasyöpään. Jaksoi taistella kesästä asti. Nyt kun hautajaiset ovat ohi, on vaan älytön tyhjyys, ei mitään tekemistä, ei järjestelyä, ei mitään. Ja koko ajan toivoo, että heräisi tästä pahasta unesta, sillä on niin kova ikävä. Kuinka kauan ihmisille täytyy sanoa, että on surua, kun nyt jo tuntuu, että pitäisi elää ihan normaalia elämää. Sitä tässä yrittääkin, mutta tarvitseeko selittää jos yhtäkkiä tulee itku ja paha mieli. Minusta ihmiset kiinnittävät hirveästi huomiota surevan toimintaan, tai sitten minusta vain tuntuu siltä. Voimia arkeen jokaiselle, joka on menettänyt läheisensä kamalalle syövälle ja jaksamista ja toivoa muille, jotka kamppailevat sairauden kanssa.
Taneli | 12.1.2007 klo 10:44:54