Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Kuolema kävi eilen meillä
Nessu, minullakin oli koko isän sairauden ajan se tunne, että kaikki on vain pahaa unta. Eihän tupakoimattoman kuulu sairastua ainakaan keuhkosyöpään! Hyvin usein edelleen koko juttu tuntuu painajaiselta, vaikka kuolemasta on yli puoli vuotta. Joskus on parempia päiviä mutta toisinaan tuntuu että ei jaksa, ei millään. Suru ottaa aikansa ja luulenkin ettei se koskaan helpota kokonaan, muuttaa vain muotoaan niin että sen kanssa oppii elämään.Minullekin isä oli se, jonka tiesin aina olevan minun puolellani vaikka mitä tulisi. On julmaa ja väärin että hänet otettiin pois ja että hän kärsi ja kitui kovasti sitä ennen. Minulla ei ole vielä omaa perhettäkään. Miksi siis juuri minulta otettiin isä pois näin varhain?
Vaikka minäkin tiesin syvällä sisimmässäni jo pitkään että isä ei enää parane, ei kuolemaan voi silti valmistautua. Yllätyksenä se tulee kuitenkin aina.
Voimia ja tsemppiä sinulle Nessu!
- Re: Kuolema kävi eilen meilläKristiina
- Re: Kuolema kävi eilen meilläRia
- Re: Kuolema kävi eilen meilläpinjaenkeli
- Re: Kuolema kävi eilen meilläpinjaenkeli