Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: ikävä sinua rakas...

Hei ystävät

Sama tunne täällä. Ei voi paljon enää lisätä. Minulla tosin päivät menee aika sukkelaan lasten kanssa, mutta jotain siitä puuttuu kokoajan. Se tuki ja turva. Lämpö ja läheisyys.
Asiasta sinänsä toiseen. Onko muilla tullut ajatuksia siitä että entä jos on itse sairas. Musta on tulossa varmaan luulotautinen, mutta välillä on epämääräisiä kipuja. Vai onko se vain surua? Ja toisinaan tuntuu että kohtahan tässä itsekin kuollaan. Ei sitä varsinaisesti toivo, mutta suunta ja elämänilo on kertakaikkiaan vieraita sanoja. Se matto on vedetty oikeasti jalkojen alta.
"helinä" | 3.2.2007 klo 20:40:38