Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: mikään ei tunnu miltään

Hei teille kaikille!!

Kovin on tuttuja nuo tuntemukset tai siis, että on ihan turta. Minun mieheni kuolemasta tulee 4 kuukautta ja välillä oli todella "outo" olo, kun ei sitä itkua tullutkaan enää joka päivä. Mutta nyt taas, kun joulu lähestyy, on sitä ikävä-itkua riittänyt lähes joka ilta. Ajattelinkin, että miten se nyt taas alkaa, kun oli välillä parempi.. Mutta ehkä ihmisellä on jonkinlainen suojelumekanismi, että tavallaan turruttaa ne omat tuntemukset. Mutta kyllä sitä, ainakin minä, olen nyt käynyt läpi koko tätä raskasta vuotta ja kun välillä menen mieheni asemaan ja ajattelen, että miltä hänestä on tuntunut, kun on tiennyt, että tästä ei selviä.. Itku tulee. Kyllähän me puhuttiin, mutta aihe oli niin vaikea käsitellä, että sen halusi tavallaan "lykätä" jonnekin, kun ei sitä tietenkään tarkkaan tiennyt sitä päivämäärää.. Sekin on totta, että on ikävä sitä ihmistä ennen sairautta. Sellaisena minä ainakin haluan mieheni muistaa. Vaikka vierellä kuljin lopunkin matkan, käsi kädessä. Niinhän sitä luvataan jo vihkikaavassakin, että in sickness and in health... Vähän sekavaa sepustusta tämä taas on, mutta olen varma että ymmärrätte. Haluan teille, ihan kaikille toivottaa silti hyvää joulua. Toivon, että me kaikki löydämme sisäisen rauhan ja tyyneyden.
Tara | 12.12.2006 klo 14:36:29