Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Äidin kuolema, tuskaa...
Otan osaa sun suruun. ja muitten tähän ketjuun kirjoittaneille. Mun äidin kuolemasta on yli kolme kuukautta. Mutta se on lyhyt aika. Liian nuorena jouduin äidistäni luopumaan samoin siskoni joka on vasta 21v. ja isäkin joutu leskeksi 56vuotiaana. Meillä kaikilla on ihan älytön ikävä äitiä. Ku ei oo vielä omaa perhettä nii äiti on nii tärkeä. Ei omia lapsia ja opiskelut ja kaikki kesken. Tuntuu et oon vielä iha lapsi.Tunnen paljo syyllisyyttä siitä miten äidin viime ajat en pystynyt olee tarpeeks vahva tuetakseni äitiä, vaan itkin ja hajoilin vaik se järkytti äitiä ja teki hänelle pahaa. Olin itsekäs ja riideltiinkin. Nyt en enää mitenkään voi korvata tota käyttäytymistäni. En osannu olla oikealla tavalla läsnä. Ainakaan koko aikaa. Vietin viimeset kaks kuukautta ku äiti asu viel kotona siel ehkä 4-5 yötä viikosta. Mut usein makasin vaan siskoni vanhassa huoneessa ja luin kirjaa ku olin nii hajalla et en ees jaksanu jutella äidin kaa. Viimeset kaks viikkoa olin joka päivä joku 5h vähintään äidin luona terhokodissa. Mutta sieläkään en aina jaksanu olla läsnä. Olin vaan nii hemmetin poikki ja paskana...:(
Te joitten äidit tai muut läheiset vielä elää, älkää tuhlatko sitä viimeistä aikaa mitä teillä on yhdessä läheisenne kanssa vaan olkaa tukena ja osoittakaa rakkautta rohkeesti!
- Äidin kuolema, tuskaa...surija
- Re: Äidin kuolema, tuskaa...anskuliini
- Re: Äidin kuolema, tuskaa...milka