Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äkillinen lähtö

Voimia sinulle kestää tästäkin eteenpäin. Oma äitini sairastui myös munasarjasyöpään huhtikuussa 2004 ja tilanne silloin näytti suht'koht hyvältä. Alkuun tuntuikin että hoidot auttoivat ja niistä ei tullut äidille mitään ikäviä sivuvaikutuksia. Mutta nyt näiden 2,5 vuoden aikana ei millään hoidoilla olla kuitenkaan saatu syöpäsoluja kokonaan pois ja nyt viime vuoden loppupuolella hoidot lopetettiin tuloksettomina. Se oli todella suuri shokki äidilleni, hän olisi vielä tietystikin halunnut hoitoja jatkaa.
Nyt on niin lopullinen olo - tietää, että mitään ei ole enää tehtävissä sairauden suhteen. Äiti on nyt todella heikossa kunnossa, nestettä poistetaan n. kerran viikossa, ruoka ei maistu, oksentaa monta kertaa päivässä - sitä on valtavan rankkaa seurata. Ei ole mitään mitä voisin tehdä helpottaakseni äitini oloa. Kaikki tämä kauhistuttaa ja raastaa sisintä ja lisäksi on vielä epätietoisuus siitä, että mitä kaikkea muuta kauhistuttavaa äidillä on edessä.
Läheisen vakava sairastuminen ja lähestyvän kuoleman odotus on todellakin henkisesti piinaavaa ja rankkaa. Jos jotain saisin toivoa, niin toivoisin, että jos äidin on täältä lähdettävä, niin hän saisi lähteä ilman enempää kärsimystä.
Sinun äitisi kärsimykset on nyt ohi - jos voit, niin yritä ajatella sitä kun ikävä iskee...
toscana | 16.1.2007 klo 12:19:12