Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Ikävä on kova

Kesäkuussa tulee kuluneeksi 2v siitä kun menetimme rakkaan tyttäremme.Elämä kulkee kulkuaan. En ole vielä pystynyt käymään läpi hänen tavaroitaan. En tiedä milloin olen tarpeeksi vahva siihen. Myöskään valokuvia en pysty katsomaan, tekee kipeetä.Osaan jo iloita asioista mutta vain hetken.Puhutaan paljoon siitä että täytyy osata elää eteenpäin vaikka on kokenut menetyksen. Isäni kuoleman jälkeen oli helpompaa jatkaa etenpäin.Täytyy hyväksyä että kipu rinnassa tulee säilymään.Sitä tekee kovin töitä itsensä kanssa päivittäin että jaksaa elää.Haluaisin huutaa koko maailmalle kuinka paljon kaipaan tytärtäni.
SUREVA ÄITI | 8.2.2007 klo 11:24:37