Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Kaipaan muita surevia vanhempia!
Menetin esikoiseni kohta 3kk sitten leukemiaan.Päivät vaihtelevat hurjasti epäuskoisista -jolloin jo jaksaa tehdä jotain- niihin, kun alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut.Ja meinaa romahtaa.Miten ihmeessä tässä selviää eteenpäin?!Normaalia elämää en osaa edes kuvitella.Pienemmät kyllä pitävät arjessa kiinni, mutta oma pää menee usvassa.Ja tunteiden kirjo on valtava.Hirmuisesta syyllisyydestä kaipaukseen,siitä että ymmärtää kaiken menneen niinkuin meidän elämässä on ennalta päätetty , valtavaan vihaan ja katkeruuteen.Muiden ihmisten sietämättömyydestä puhumattakaan.Niinkuin jo sairaala-aikoina tuli todettua niille jotka ihmettelivät kuinka tällaista voi jaksaa:ei ole vaihtoehtoja!!Pakko se on jollain ihmeellä taas jaksaa huomiseen niin kai taas pikkasen helpottaa.Ikävä on valtava!- Kaipaan muita surevia vanhempia!Helsky
- Re: Kaipaan muita surevia vanhempia!pinjaenkeli