Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Viimeiset hetket

Olen uusi kirjoittaja tällä palstalla, pari kolme viikkoa olen lukenut kirjoituksianne. Kummallista, mutta tuntuu näitä viestejä lukiessa ettei ole tässä harmaassa surussa yksin.

Äitini on saattohoidossa ja jäljellä olevat päivät ovat todennäköisesti hyvin vähissä. Taistelua jatkui noin 3 vuotta mutta marraskuussa tuli lopullinen tuskallinen tieto että syöpä oli saanut yliotteen eikä mitään ollut enää tehtävissä.

Tämä loppuvaiheen syöksykierre jotenkin hirvittää, kun ei ehdi itse käsitellä koko asiaa. Hän on ollut saattohoitokodissa 4 viikkoa ja nyt hän hädin tuskin tunnistaa minut käydessäni siellä. Tuo energinen,osaava, touhukas äitini, joka vietti viime kesänä 60 -vuotisjuhliaan, makaa nyt kuihtuneena vaipoissa sängynpohjalla.

Asioiden ei todellakaan pitänyt mennä näin. Hänen piti viettää ihana vanhuus isäni kanssa joka jää eläkkeelle ensi kesänä. Heidän piti viettää vihdoinkin aikaa yhdessä kesäpaikassamme ja matkustella ja nauttia kiireettömästä puuhastelusta.

Päivä päivältä tuntuu raskaammalta töiden jälkeen lähteä katsomaan äitiä. Joka kerta kun lähden sieltä, itken ajaessani kotiin. Tuntuu että käyn enemmän siellä isäni takia, joka on ollut äidin vierellä koko ajan.
Kaikkein raskainta tämä varmasti on juuri hänelle, koska minulla on kuitenkin aviomies ja pojat (6 v ja 8v)pitämässä kiinni arjen askareissa.

Hyvää viikonloppua kuitenkin kaikille!

Pioni






Pioni | 5.1.2007 klo 20:17:44