Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Kirkossa
Eilen meidän "kotikirkossa"oli joulukonsetti.Se järjestettiin "Omaishoitajien kunniaksi".
Istuin yksin täydessä kirkossa.Sellanen fiilis oli todella.
Muistin,kuinka olin ilmoittanut alkavani Jarmolle omaishoitajaksi,JOS sellainen tilanne tulisi meidän perheessä eteen.Jarmo sairasti niin lyhyen aikaa,ettei suunnitelmat toteutuneet.Olisinpa ymmärtänyt tilanteen vakavuuden heti.Olisin ollut Jarmon seurana,vaikka hän ei fyysistä apua tarvinnutkaan koko sairastamisaikanaan(5 viikkoa),olisin vaan ollut läsnä.Valvonut öitä vierellä.Yöllä Jarmolla oli valot päällä,ja videot pyörivät,kun telkkarista ohjelma loppui.Jälkeenpäin vasta senkin tajusin,että yöt oli Jarmolle pahimpia.Varmasti meni todella syvissä vesissä.Mietti elämää ja kuolemaa.YKSIN!Siitä olen niin pahoillani.Jos Jarmo olisi puolella sanalla sanonut,että pelkää,tai ettei halua olla yksin.Olisin tehnyt ihan mitä vaan auttaakseni.Kumpa olisin ymmärtänyt.Ja voinut auttaa.Annathan anteeksi?
Itku ei ole kadonnut.Se tuli eilen todistettua.On niin paha mieli.
Tänään on satanut koko päivän,ei valon häivääkään ulkona.
Jaksanista kaikille Teille näinä pimeinä päivinä.
Kristiina
- KirkossaKristiina
- Re: KirkossaTuntematon uhka