Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Kiselle
Ihan samalla tavalla minä puhuin Jarmolle arkipäivän asioista.Koitin siinä hätäpäissäni heittää huumoriakin...Olla vitsikäs,ettei puheet vaan olisi menneet liian raskaiksi.
Pelkäsin eniten itseni puolesta.Pelkäsin sitä että romahdan Jarmon edessä.Niinkuin pari kertaa kävi.
Silloin kun menin "tukihenkilönä"Jarmon mukaan Hyksin syöpäklinikalle kuulemaan sitä hoidonarviointia.Itkin koko matkan taksissa.Muistan vielä että peitin sitä omaa heikkouttani tiuskimalla sillä matkalla Jarmolle.Se asia tuli mieleen ihan kun salama kirkkaalta taivaalta pari päivää sitten.
Sitten romahdin siellä lääkärin vastaanotolla,kun kuultiin ettei mitä voida tehdä.
En koskaan,ikinä unohda Jarmon katsetta,kun se tieto kerrottiin,että kuolema tulee nopeasti.Se katse oli täynnä surua ja luopumisen tuskaa,pelkoa.
Jos jostain asiasta olen iloinen,niin siitä,että sain sen kirjeen Jarmolle kirjoitettua,ja hän sen luki.
Ensimmäinen kerta käydä Jarmon ja äidin kotona Jarmon kuoleman jälkeen oli ihan hirveä.Itkin aivan hysteerisesti.Ei istunut Jarmo vakio paikallaan olohuoneen sohvalla.Ei tullut avaamaan ovea.Se oli niin epätodellista,unenomaista.
Kyllähän sitä koittaa ajatella järjellä,että hyvä ettei Jarmon tarvinnut kärsiä pitempään.Pääsi pois.Mutta eihän se ikävää,kaipausta ja surua poista.Jarmollakin jäi elämä kesken.
Kise.Sinun kirjoituksesta huomaa kuinka rakas ja tärkeä Isäsi oli sinulle.Annoit tukea Isällesi parhaan kykysi mukaan.Kerroit hänelle kuinka rakas hän oli.Hänen ei tarvinnut lähteä pois ilman sitä tietoa.
Jos jollain koittaa itseään lohduttaa niin sillä,että oli mahdollisuus jättää hyvästit ja sanoa niitä tärkeitä asioita.
Sitä tilaisuutta ei ole jos läheinen kuolee yllättäen.
Mutta muistan Jarmon itse toivoneen,että "kuolisi saappaat jalassa" äkillisesti.Minun silmissäni Jarmo lähti pois arvokkaasti selkä suorana.Ja ne saappaat jalassa.
Muista pitää itsestäsi hyvää huolta.
Sinulla on edelleen Isäsi rakkas.Ja hänellä sinun.
Kristiina
- KiselleKristiina
- Re: Kisellekise
- Re: KiselleKristiina