Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Koskettava laulu/runo

Mulle tärkeä kappale on Nina Tapion ja Mikko Leppilammen esittämä "Jotain jää", elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa.

Kuinka ennen ees aamuun
nousta tahdoin mä yksinäin,
kun et vierelläin ollut,
unta kenestä näin?

Suru suurempi kuin jos
jokin luotain sut veisi pois,
olis vain ellei koskaan
kohdattu ois.

Kuinka ennen ees luulin
jotain onnesta tietäväin,
kun jo koitossa kevään
syksyn merkit vain näin?

Tiennyt en, että kuulla
ihokin kosketuksen vois
ja kuin kaivannut kauan
sua myös se ois.

Jos yhden, vain yhden
mukaan muistoista saa.
Kuinka yhtäkään yötä
kanssas voin unohtaa?

Ja aamuun, kun aamuun
unet pois häviää.
Niin myös hetkemme haihtuu,
vaan jotain jää.

Tulee aika, kun peittää
ruoho polkumme täällä saa.
Linnut hiuksiimme hiljaa
pesän voi rakentaa.

Ja kun tähtien takaa
kanssas kaikkeutta katselen,
on kuin oisin jo kerran
kokenut sen.

Jos yhden, vain yhden
mukaan muistoista saa.
Kuinka yhtäkään yötä
kanssas voin unohtaa?

Ja aamuun, kun aamuun
unet pois häviää.
Niin myös hetkemme haihtuu,
vaan jotain jää.

Suru suurempi kuin jos
jokin luotain sut veisi pois,
olis vain ellei koskaan
kohdattu ois.


Sävel: Susanna Palin
Sanat: Timo Koivusalo

Bee | 27.6.2008 klo 17:52:12