Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Isän kuolemasta vuosi, jos vihdoin kirjoittaisi..Minun kokemukseni.
Moikka!Tänään on ollut jo taas valoisampi ja mukava päivä, nuo tosi ikävät jaksot onneksi kestää vain muutamia päiviä kerrallaan, vaikka ikävä jossain taka-alalla onkin koko ajan. Minulla on muuten myös ollut pari tosi vahvaa yliluonnollista kokemusta, jouluna esimerkiksi oli todella vahva tunne että isä hymyilee minulle vasemman olkapääni takaa, käännyin katsomaankin mutta ei siellä ketään näkynyt, paitsi muistikuva isästä, mutta jo tunne että isä on siinä ja hymyilee oli tosi ihana. Toisenkin kerran samoin juuri vasemmalla puolella tuntui isän olemus ja läsnäolo. Usko on niin moniselitteistä, luterilainen usko ei ole minun juttuni mutta kai se ihmisluonteeseen kuuluu johonkin uskoa. Itse olen enemmän fatalisti, kohtaloon uskova kuin mihinkään kuviin..Mutta kukin tyylillään :)Oli hyvin sanottu tuo "hän lähettää minulle voimia", koska siltä minustakin tuntuu. Isän muisto ja teot eläessä auttavat edelleen arjessa. Äitini sanoikin että niin kauan kun kuolleita muistetaan he elävät kanssamme.
Aurinkoa ja voimia!!!
- Re: Isän kuolemasta vuosi, jos vihdoin kirjoittaisi..Minun kokemukseni.katie