Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Miten selvitä?


Elämässä on joitakin asioita, joita ei voi valita ja joihin ei omalla tahdon voimallakaan voi vaikuttaa. Se tuntuu pahalta mutta se on vain hyväksyttävä ja yritettävä löytää siitä ne tekijät, jotka tekevät meistä vahvempia ja ymmärtävämpiä ihmisiä. Suru on osa elämää, se on tunnettava, se on elettävä lävitse mutta sen verkkoon ei saa jäädä.

Olen itse äiti, joka sairastaa syöpää. Minullakaan ei ole paranemisen toiveita joten joudun hyvästelemään nuoren tyttäreni jossain vaiheessa. Sinäkin olet varmasti ahdistunut siitä ettet voi parantaa äitiäsi ja tuntuu ettet voi tehd'ä mitään hänen hyväkseen. Niin minun tyttäreni sanoi. Mutta sinä voit kuten oma tyttäreni. Kun hän sanoi minulle, että äiti, on ihanaa kun olet minun äitini, saat anteeksi ne asiat joista olen ollut sinulle vihainen ja rakastan sinua aina, minusta tuntui että olen saavuttanut juuri sen mihin äitinä olen pyrkinyt. Minua ahdistaa kun en voi tyttäreni surua poistaa mutta tunnen lohtua ja iloa siitä että tyttäressäni minäkin olen olemassa. Sinun ei tarvitse yrittää jaksaa enempää kuin jaksat eikä yrittää tehdä mitään. Olemassaolosi lohduttaa.

Sinun kannattaa kuitenkin huolehtia itsestäsi. Tarvitset jonkun ulkopuolisen joka jaksaa kuunnella. Koulukuraattori voisi olla tällainen ihminen. Saat olla vihainen, saat olla surullinen ja saat puhua sinulle rakkaasta ihmisestä. äidistä.
anneli49v | 11.9.2007 klo 19:50:54