Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

vain ikävää ja suunnaton tyhjyys..

2kk on rakkaan appeni kuolemasta..kaikkialla on asioita ja paikkoja jotka muistuttavat niistä ihanasta melkein 10 vuodesta, jotka sain appeni kanssa asua ja tehdä töitä..jokainen muisto koskee ja saa kyyneleet valumaan.ehkä vielä joskus tulee päivä, jolloin nuo muistot saa hymyilemään.. vaikka itselläni on paha olla ja kaipaan appeani, minun täytyy olla vahva.saimme kaikki olla hänen lähellään pitämässä kädestä ja silittämässä hänet matkaan..silloin lupasin anopilleni pitää hänestä huolta ja auttaa jaksamaan, samoin tietysti yritän tukea miestäni, joka menetti isänsä vain 23- vuotiaana..
tuleva isänpäivä pelottaa..kaipaus on niin kova, ettei sitä sanoin voi kuvailla..käymme joka viikko viemässä haudalle kukkia tai kynttilän.elämä jatkuu, mutta poisnukkunut rakas kulkee koko ajan sydämessä ja mielessä mukana..
T83 | 26.9.2006 klo 10:40:36