Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Keskustelupuu syöpälasten isovanhemmille

Keskustelupuu syöpälasten isovanhemmille on juurtumisvaheessa. Kasvaakseen kauniiksi puuksi, se valmistautuu syksyllä lepoon. "Vuosi ei lopukaan kanervan kukintaan. Kun lumi tulee, kesä on valmiina sen lumen alla." (M. Vaara)
Tämä runo on kantanut minua monen vaikean talven yli. Nyt on aika palata kiitollisena niihin vuosiin, kun epätietoisuus syöpään sairastuneen lapsen tulevaisuudesta ahdisti. Lapsen uskallus katsoa eteenpäin on ollut rohkaisevaa. Kävimme viime jouluaattona hautausmaalla viemässä kynttilöitä. 12-vuotias syöpälapsi lukee tautehin kuolleitten lasten nimiä, puristaa kättäni ja kuiskaa: Minä taistelin. Tunnen lämpimän läikähdyksen sisälläni, sillä tiedän, mistä hän on selvinnyt.
Jatkamme joulunviettoa lasten toivomalla tavalla mukana mummot ja pappa. Minun pitää lainata papan määritelmä valtakunnan isovanhemmilta. "Papassa on parasta se, että se on oma itsensä, eikä yritä olla joku normaali ihminen."
Jos syöpälapsen lähelle jää vain mummot, tulee keskustelupuusta toispuoleinen. Monet papat ovat selvinneet sota-ajasta ja nyt on nähtävä läheltä uusi vitsaus. Kestääkö sen olemalla läsnä vai 'rintamakarkurina' pakenee ja käpertyy itseensä? Meidän pappa on niin tärkeä, että lapset eivät luvanneet häntä koulun papaksi. Ollaan mummoja ja pappoja omillemme kaikissa elämän vaiheissa. Yhdessä olemme vahvoja.
kaukomummi | 29.10.2006 klo 12:23:02