Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: Miten päästä läheisen kuolemasta yli?
Minun äitini kuolemasta on 1v 2 kk. Sanoisin samoin kuin Tiltu. Sen, että kuolemasta ei pääse yli, ei ali eikä ohitse. Sen kanssa on elettävä. Suru kulkee mukana läpi elämän, siitä tulee osa omaa itseä. Ajan myötä sen kanssa oppii elämään, erilaista elämää kuin ennen. Kun aikaa kuluu, surukin muuttaa muotoaan, koskaan se ei katoa, eikä ole tarkoituskaan. Kuten Tiltu sanoi, suru on yhtä kuin rakkaus ja pysyy lähellämme loppuelämän. Niin minäkin ajattelen. Äitini sairasti yli viisi vuotta, ollen 66-vuotias kuollessaan. Äitini on ajatuksissani joka päivä. Pahin lohduttomuuden ja ahdistuksen tunne on helpottanut, mutta itken yhä usein valtavaa kaipausta ja ikävää sekä sitä, että hänen piti luopua kaikesta tästä - omasta elämästä, jota hän niin rakasti. Elämä vain meni niin, eikä kukaan voinut sille mitään. On yhä vaikea hyväksyä sitä, että sellainen ja sen pituinen oli hänen elämänsä.- Re: Miten päästä läheisen kuolemasta yli?Enkelintytär