Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Miten selvitä?

Tiedän tunteen. Lisäksi minua itseäni on alkanut ärsyttää miten pienestä asiasta ihmiset valittavat. Kun elämässä oikeasti sattuu jotain kamalaa, niin tajuaa miten pienestä sitä on itsekin valittanut ja ollut tyytymätön. Katselen katkerana kaupungilla ihmisiä, jotka näyttävät niin onnelliselta. Lentokoneessa vieressäni istui nainen ja mietin, että miksi äitini, miksei vaikka tuo nainen vieressäni, hän on paljon vanhempikin. Olenkin huomannut, että kotiin on helpompi linnoittautua, niin ei tarvitse katella iloisia ihmisiä katkerana vierestä...

Kuitenkin olen nyt näiden reilun kahden viikon aikana, alkanut hyväksyä tilanteen, enkä enää mieti mitä kaikkea piti tapahtua. Alkuun kaikki aiheutti ahdistusta ja mietin vain miksei kaikki voi olla niinkun ennen. Nyt olen kuitenkin alkanut hyväksymään tilanteen ja että elämä on niin ennalta-arvaamatonta, ettei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Suunnitelmiin ei pidä luottaa/takertua liikaa. Mutta toisaalta ei voi elää niinkään, että miettii ja pelkää mitä huominen tuo tullessaan.

Minua on auttanut jonkin verran kun olen netissä lukennut eri foorumeita, joissa parantumattomasti syöpään sairastuneet ihmiset kirjoittavat sairaudestaan ja sen vaikutuksesta perhe-elämäänsä. Itselläni kun ei ole kavereita tai tuttavia, jotka olisivat vastaavan tilanteen kokeneet. Ei edes ystäviä jotka ovat menettäneet vanhempansa. Lisäksi itseäni on auttanut äidin oma suhtautuminen sairauteensa.

Tällä hetkellä pitää vain nauttia siitä mitä annetaan. Ottaa se pienikin ilo irti pienimmästä asiasta...

Jos joku haluaa vaihtaa vaikka spostiosoitteita ja jakaa tuskaa/tunteita/ajatuksia/mitä vaan, niin minulle voi laittaa yksityisviestiä. Itsestäni olisi mukava vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa.
Jellyhunny | 10.8.2009 klo 14:16:03