Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Omaisen ajatuksia..

Kyyneleet herkässä,päivät skarppaan töissä ja illalla kotona ajatukset karkaa syöpää vastaan taistelevaan äitiini.Viimeiseen puoleen vuoteen on mahtunut paljon takapakkia sairauden osalta!Joskus haluaisin vain paeta tätä tilannetta,toisinaan pysäyttää ajan,koska tulevaisuus pelottaa.Syöpä muuttaa omaistakin,elän tässä ja nyt,suunnitelmien tekeminen lähitulevaisuuteen ahdistaa.Ei uskalla,kun ei tiedä mikä tilanne silloin on.Kunpa asuisin lähempänä äitiä mutta toisaalta on hyvä,että asun paikkakunnalla jossa äitiäni hoidetaan.Pelottaa myös miten isä jaksaa!Mietin,että taidan tarvita ulkopuolista keskusteluapua.Onko kellään kokemusta,kannattaisiko esimerkiksi pirauttaa syöpäyhdistykseen?

Viikonloppuna ajeltiin äidin kanssa ambulanssilla sairaalaan.Yötä vietettiin ensiavussa ja äiti nyt osastolla hoidettavana.Keuhkojen varjoainekuvauksessa ei ilmeisesti näkynyt syöpäpesäkkeitä mutta nestettä poistettiin keuhkoista 1 1/2l vaikka joku tomppeli lääkäri ei sitä osannut röntgenkuvista katsoa vaikka pari päivää aikaisemmin jo sitä siellä todettiin olevan.Jollei nesteestäkään löydy syöpäsoluja,niin se menee sitten taxoteren sivuvaikutuksen piikkiin.Nesteturvotusta kun on reilusti muuallakin elimistössä.Tottakai on hyvä,jos keuhkoista ei löydy syöpää mutta miten kauan äiti enää jaksaa hoitoja,jos sivuvaikutukset ovat näin rankat tai jos taxoterekin on nyt puolen vuoden jälkeen menettänyt tehonsa!Mistä löytyy enää uutta lääkettä,jota voisi kokeilla?Niin paljon jo sytostaatteja kokeiltu!Nyt lenkille happea haukkaamaan ja sitten äidin luokse sairaalaan.Voimia kaikille!
neeta | 1.9.2008 klo 14:36:59