Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Miten tukea äitiä?

Olen pahoillani tilanteestanne. On raskasta olla ainoa omainen ja asua vielä noin kaukana äidistäsi. Se vaatii sinulta hurjasti voimia.

Toivottavasti sairaalahenkilökunta on kertonut teille syöpään sairastuneiden tukihenkilöistä, niitä on sekä Oulussa, että Roissa. Myös sairaalan sisällä toimii henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet tukemaan tällaisissa tilanteissa...kysy ihmeessä heitäkin äitisi tueksi.

Äitisi reaktiot sairauteen saattavat ymmärrettävästi heilahdella laidasta toiseen. Tiedät varmaan myös sen, että aivoihin levinnyt syöpä voi myös aiheuttaa näitä mielialan heilahduksia...

Itse äitini nopeasti syövälle menettäneenä voin kertoa, että omatkin tunteet menevät tilanteen takia melkosta vuoristorataa. Toivottavasti myös sinä saat tukea jostain. Tämä palsta oli ainakin itselleni yksi parhaita purkautumisreittejä äitini taistelun aikana.

Turhaan sinä kannat mistään huonoa omaatuntoa...tosin sekin kuuluu tähän suruprosessiin. Itsekin syyttelin aikoinani itseäni, kun olin ollut liian kiireinen enkä ollut suhtautunut äitini oireisiin tarpeeksi vakavasti. Lopulta sitä silti on pakko hyväksyä tosiasia, ettei kaikkea voi elämässä hallita. Yllätyksiä, ikäviäkin, tulee ja ne kuuluvat tähän elämään.

Toivottavasti pystyt, pitkästä välimatkasta huolimatta, olemaan osana äitisi loppumatkaa. Helppoa se ei valitettavasti tule olemaan, en viitsi edes vakuutella muuta. Nekin muistot ovat silti tärkeitä sitten, kun lopullinen ero on kohdattu.

Paljon voimia sinulle ja äidillesi.
kaamos | 27.2.2008 klo 20:38:39