Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Itsekkäistä itsekkäin vuodatus

"Vuodatuksesi" kosketti kovin. Tunnistin siitä kaiken sen, minkä koin puolisoni sairastutta parantumattoman syöpään reilu vuosi sitten. Olisin voinut kirjoittaa lähes kaiken samoin sanoin, jos olisin lailasi osannut. Samat tunteet, samat pelot, samat pettymykset siitä, miten muut suhtautuivat... Kaikki se jäsentymätön kaaos, jonka alle oli musertua!

Tiedän, että se ei paljon lohduta, mutta muista, että et ole yksin! Meitä samanlaisissa tilanteissa eläneitä tai eläviä on paljon. Tätäkin elämä on. Sairaus kätketään niin kovin tarkaan yhteiskunnassamme, jossa terveys, vahvuus ja menestys korostuvat. Samalla unohtuu elämän hauraus ja jää kätköön myös se suunnaton määrä yksittäisten ihmisten syvää urhoollisuutta, jonka varassa he kannattelevat toinen toisiaan. Kaikesta eivät kaikki selviä voittajina, mutta kaikesta jotenkin aina selvitään. Aina. Elämässä on vain nojattava eteenpäin ja otettava pieniä askeleita kerrallaan, silloin kun myrskytuulet raivoavat ympärillä.

Et ole itsekäs! Sinulla on oikeus tuntea kaikki ne tunteet, joita tämä tilanteenne nyt sinussa herättää! Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä. Jokainen tekee "väärin". Kukaan ei näitä tilanteita hallitse täydellisesti.

Kirjoitit niin hyvin: "On vain tänään, tässä ja nyt. --Ymmärrän, miten arvaamaton elämä voi olla, miten meillä kenelläkään ei ole ennustetta, ei tietoa tulevasta. Vielä, kun oppisin hyväksymään ja olemaan pelkäämättä."
Osaat siis jo jäsentää tilannettanne.

Toivon sinulle paljon voimia ja urhoollisuutta ja kauniita kevätpäiviä, joista jokaisesta löytyisi valoa ja lohtua!
Varjossa | 10.3.2009 klo 21:02:12