Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: Isällä ja äidillä syöpä...
Hei,Tämän keskustelun otsikko pisti heti silmään, sillä se on suoraan myös omasta elämästäni. Äitini (55v.) rintasyöpä uusiutui vuosi sitten syksyllä. Tämä uutinen oli todella musertava, mutta perheen yhtenäiset rivit ovat auttaneet uutisen sulattelussa. Keväällä iski uusi pommi, kun isältä (59v.) löydettiin kasvain munuaisesta. Koko munuainen poistettiin ja kasvain vahvistettiin syöväksi. Onneksi syöpä ei ollut levinnyt muualle ja leikkaus auttoi. Äidin tilanne onkin paljon pahempi. Hänen kuntonsa on huonontunut todella pahasti lähikuukausien aikana.
Heti kamalien uutisten tulon jälkeen minua auttoi arkinen puuhailu ja perheen kesken vietetty aika. Asun toisella paikkakunnalla kuin vanhempani, mutta tällaisissa tilanteissa olen mennyt vanhempieni tueksi aina muutamaksi päiväksi ja ottanut sairaslomaa töistä. Helpotti olla läsnä siellä tilanteessa ja puhua asiasta. Missään tapauksessa ei kannata heittää kaikkea toivoa menemään tai antaa masennukselle liikaa tilaa mielessä. Nyt kun ajattelen vuoden takaista tilannetta, harmittaa, että vietin liikaa aikaa murehtien yksin asiaa. Olisin voinut senkin ajan käyttää tehden mukavia asioita yhdessä äitini ja isäni kanssa tai ylipäänsä vain olla heidän kanssaan. Elämä ei lopu siihen, että syöpädiagnoosi annetaan. Silloin vasta tajuaa elämän arvon ja silloin siitä viimeistään pitäisi opetella nauttimaan. Jokainen päivä on arvokas, eikä saisi liikaa suunnata ajatuksia tulevaisuuden mahdollisiin synkkiin tapahtumiin.
Välillä sitä itsekin kahlaa todella syvällä tässä tilanteessa ja tulee itkettyä paljon tämän kavalan sairauden takia. Jos isäni syöpä olisi myös levinnyt, tuskin olisin jaksanut selväjärkisenä ilman ammattiapua. Elämä potkii välillä todella julmasti päähän. Jos olet kovasti masentunut, kannattaa ottaa yhteyttä paikkakuntasi kriisikeskukseen tai omaan työterveyslääkäriin. Pääset purkamaan mieltäsi ammattiauttajalle. Pelkkä puhuminenkin jo auttaa.
Tämä keskustelufoorumi on ollut todella suuri apu. Kohtalotovereiden mietteitä on ollut todella kiva lukea. Pelkkä ajatus helpottaa ettei ole yksin. Tässä samassa suossa tarpoo moni muukin. Ihailen kaikkien tänne kirjoittaneiden urheutta.
Toivottavasti vanhempiesi hoidot tepsivät. Ja Laurille todella paljon tsemppia tilanteeseen! Toivottavasti lapsesi tulokset ovat puhtaat.
Voimia teille kaikille!
T
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Kesäheinä
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Kesäheinä
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Lauri2004
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...vaikeat_ajat_edessä
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Lauri2004
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...masentunut
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Kanelineiti
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Tiinahan
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...voi itku
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...Kisuliini
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...voi itku
- Re: Isällä ja äidillä syöpä...voi itku