Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Miesten syövät

Re: Sairauden synnyttämiä runoja 2

Nyt kun katselee kuukausi sitten kirjoitettuja runoja, niin huomaa kelaavansa aikaa edestakaisin ja runon lopussa ajattelee kaiken loppua. Se on tätä sisäistämisprosessia. Nyt meidän kaikkien pitäisi yrittää vain nauttia jokaisesta päivästä. Pitää myös hyväksyä kaikenlaiset tunteet ja ajatukset jotka meitä vievät ja opetella elämään niiden kanssa ja yrittää hallita niitä. Ja kun me olemme isäntiä ruumiissamme, niin saamme rauhan.


Sitä luuli pudonneensa kaivoon


Sitä luuli pudonneensa kaivoon,
mutta olinkin taivaan katolla,
pilvenreunalla,
katsoin elämääni taaksepäin,
eteenpäin.
Kaikki rämmityt tunturit,
kuohuvat kosket,
vaelletut vuoret,
ilon ja tuskan huudot vaimenevat
tulevaan hiljaisuuteen,
valoon.
Tuskalla minut synnytettiin,
tuskalla tullen poistumaan,
ellei armo osu kohdalleni
ja sulje minua syliinsä,
pumpuliin.
Mutta soturina on kaikki koettava
ja vastaanotettava sellaisena,
kuin ne minulle tarjotaan,
kipuilematta.
JIL | 27.11.2011 klo 14:17:13