Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Miesten syövät

Re: Sairauden synnyttämiä runoja

Tulin hetki sitten Meilahdesta kuulemasta viimeisimmän PSA-arvoni. Arvo oli mittaamaton eli alle 0.05. Tästä olen tällä hetkellä kiitollinen. Seuraava mittaus on joulukuussa.

Vastauksena kysymyksiisi, olen harrastajakirjoittajaryhmän puheenjohtaja. Olen lukenut tekstejäni ekaluokkalaisille koulussa, näkövammaisille, eläkeläisille, grillijuhlissa, papeille, hautajaisissa, runolla päähän kilpailuissa, kirjastossa, yms. tilaisuuksissa ja käyn säännöllisesti lukemassa niitä vanhainkodissa. Minulta on pyydetty lupaa lukea runojani hautajaisissa, yo-juhlissa sekä muissa talaisuuksissa.
Kustantajille ne eivät kelpaa,koska en ole nuori, julkkis enkä akateemisesti sivistynyt.

Tunteitani kuvaa syöpärunot. Ne syntyivät heti diagnoosin jälkeen. En ole mielestäni kokenut vihaa, syyllisyyttä ja häpeää. Olen ajatellut, että asioita vain tapahtuu ja yrittänyt selvitä niistä kunnialla ja että osaisin valita oikein aina tarpeen vaatiessa.

Laitan loppuun runon, jossa mietiskelen ongelmia, kun ihmiset kohtaavat. Meidän tausta, koulutus, kieli ym. luo rotkoja, syntyy ymmärtämättömyyden kuiluja. Sivistyssanat, ammattitermit ym. vie meitä ymmärtämättömyyden saarekkeille. Pitäisi löytää yhteinen kieli. Parempi on etsiä totuutta yhdellä kielellä, kuin puhua small talkia kymmenellä kieleää.

Aika luo rotkoja

Kohottakaa katseenne ylös,
sinne
missä taivas on valkoinen
ja tuulet kuokkivat mustan
manalaan.
Minun maailmankaikkeuteni,
kaikkeni
jakaisin kanssanne.
Mutta emmehän edes puhu toisillemme,
vaikka puhumme koko ajan,
sanoja jotka valuvat
viemäriin.
Aika luo rotkoja,
jakaa meidät ymmärtämättömyyden
saarekkeille,
vahvistaa egoamme,
josta me pidämme kiinni,
kuin kissa puun rungosta
kiivetessään.



JIL | 12.6.2012 klo 16:33:13