Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Nyt meni lapselta hermo syöpään
voi ei :(Lapset ovat vaikeita siksikin, kun heillä ajatusmaailma ei ole samanlainen, kuin aikuisella, he ottavat helposti asioita itseensä, ja tietysti voin kuvitella miten lapsen mieli on malttamaton. Itselläni on kuusi, ja kolme vuotiaat lapset, ja odottelen tietoa onko mussa huonon vai hyvänlaatuinen kasvain. En ole vielä asiasta lasten kanssa jutellut sillä mikään ei ole vielä varmaa, mutta sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja se aiheuttaa todella pahaa väsymystä, ja toisinaan olen saattanut nukkua koko päivän..
Kuusivuotias tyttäreni on hyvinkin usein sanonut että "taasko toi äiti vaan nukkuu, miksei se ikinä tee meidän kanssa mitään?" ja sen lisäksi minulta on lähtenyt ruokahalu miltei kokonaan, joten harvoin osallistun ruokailuunkaan koko perheen kanssa. Tottakai siitä tulee todella paha mieli, ku haluaisi osallistua enemmän lasten kanssa olemiseen mutta sairaus vie veronsa, ainakin siihen saakka kunnes lääkitys on kunnossa.
Itse olen myös ajatellut todella paljon sitä, että jos sitten käykin niin, että joudun läpikäymään noita hoitoja ja jo olemassaolevien oireiden lisäkisi tulisi niitä syöpähoidoista tulevia oireita. Olet varmaankin keskustellut lääkärisi kanssa pahoinvointia poistavista lääkkeistä ja muusta, mutta jos olet hyvin väsynyt niin uskon että on lapsen kanssa vaikeaa.
Kymmenenvuotiaskin on niin hankala ikä, alkaa murkkuaika olemaan hyvin lähellä, mutta kuitenkin on vielä pieni. Hän todennäköisesti pelkää että ei saa sitä vanhaa kunnon touhutätiäitiään takaisin, ja lapselle muutamakin kuukausi on ikuisuus odottaa, että äiti palautuu takaisin sellaiseksi kuin oli ennen sairautta.. Uskon myös että olet kertonut lapsellesi että olet siksi kotona etkä sairaalassa, sillä haluat olla tyttösi kanssa niin paljon kuin mahdollista, ja että vaikka äiti onkin väsynyt, niin silti rakastaa tyttöä yli rajojen <3
Lasten käsittelyyn asian tiimoilta voisin minäkin haluta jotain neuvoja, tai kokemuksia, miten sairastuneet ovat puhuneet lapsilleen sairaudesta, hoitojen vaikutuksista ja millä konsteilla ovat jaksaneet arjen rutiinit hoitaa?
Lapset ovat vaan niin kovin äkkipikaisia ja ehdottomia, pohjattoman rehellisiä tunteistaan ja varsinkin jos jokin kohdistuu niinkin läheiseen asiaan kuin oma äiti, voi se olla lapselle vaikeaa ymmärtää tai käsitellä, että äiti joutuu toipumaan oikeasti aika kauan, lapsen mittapuulla. Aikuiselle vuosi on lyhyt aika, mutta lapselle se on pieni ikuisuus...
Toivottavasti löydät keinoja käsitellä asiaa tyttäresi kanssa, se on tärkeää teille molemmille <3
Jaksamisia ja paranemisia, kaikkea hyvää <3
- Nyt meni lapselta hermo syöpäänulriikka
- Re: Nyt meni lapselta hermo syöpäänpoppana