Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Nyt meni lapselta hermo syöpään
Voi että,niin hyvin osaan kuvitella tuon tilanteen. Meillä lapset ovat 3, 7, ja 9 (melkein 10) ja omat hoidot alkamassa maanantaina.
Meillä tuo keskimmäinen tyttö on lähinnä se joka sanoo suoraan miltä tuntuu, ja kun kerroin ensimmäistä kertaa että hoitojen vuoksi äitiltä lähtee myös hiukset niin töksäytti jotain tyyliin 'mä en sitten halua nähdä sua sillain!'. Mutta äkkiähän tuo mieli muuttui, hetken sulateltuaan.
Samainen tyttö myös meinasi hermostua kun leikkauksen jälkeen enemmän nukuin, vaikka siinä välissä koitinkin olla mahdollisimman hyvin mukana perhejutuissa niin silti tyttö oli sitä mieltä että 'äiti ei enää ikinä tee meidän kanssa mitään'. Sekin on unohtunut nyt kun tyttö huomasi että se kausi meni ohi.
Mitään helpottavaa apukeinoa on hankala sanoa, mutta jotta tilanne tuntuisi helpommalta kannattaa ajatella että sekin menee ohi. Huonoimpina päivinä sitä on itsekin niin voimaton pistämään ajatuksia selkeään riviin tai vastaamaan lapsille fiksusti ja rohkaisten. Mutta kuten sinulle jo sanottiinkin, hienoa että lapsi näyttää omat tunteensa ja kertoo että ottaa päähän! Ei lapsi siitä säry, ja viimeistään kun omakin olo on taas vahvempi voin noitakin tunteita käsitellä jälkikäteen.
Itseä vähän huolettaa tuo oma, kohta 10-vuotias tyttö joka ei ole aina niin avoin tunteissaan kuin kaksi nuorempaa sisarustaan. Täytyy toivoa että hänkin löytää tapansa kertoa jos kyllästyttää ja ottaa päähän, eikä jää murehtimaan yksin koittaen olla vahva silloin kun sitä ei aina tarvitse olla.
Jotenkin ainakin itselle koko tässä rumbassa kaikkein eniten kysymyksiä ja surua on aiheuttanut huoli lapsista ja heidän suhtautumisestaan. On tämä melkoista!
- Terhikki
- Nyt meni lapselta hermo syöpäänulriikka
- Re: Nyt meni lapselta hermo syöpäänTerhikki