Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Kohtusyöpä ja sytostaattihoidot

Hei. Hyvä kuulla tyttäresi vaiheista nyt. Soitolla johonkin numeroon voinet kysyä, onko mahdollista siirtyä sairastamaan vanhempien lähelle, kun on yksinään eläjä. Eihän se haittaa, jos kysyt jostakin, anonyymisti.

Avunsaannista hänelle olen sitä mieltä, että kysymällä, pyytämällä, etsimällä sitä jotenkin varmaan löytyisi. Kyllä, samaa mieltä olen, että joku ihminen tarvitsisi olla apunaan, ihan käytännönkin asioissa. Eikös nyt tarvitsisi syödä hyvin, sopivasti. Tai, jospa tytär on samanmoinen kuin itse olen, että mieluummin vieras kuin joku omista tutuista... Tilanteessa ei oikein jaksaisi "hoitaa" toista eli toisen reaktioita ja sillei... Eikä ehkä haluaisi keskustella. Mutta jos olisi ennen tuntematon lähimmäinen, vaikka vapaaehtoistyöntekijä paikkakunnalta (seurakunta?, entä diakoniatyön kautta), joka voisi käydä kaupassa ja olla jonkinmoinen kaveri, ilman hysteriaa asiasta. Tämä olisi tosi hyväksi. Sosiaali- ja terveyskeskus kyllä järjestää myös jotakin apua, kun on avun tarpeessa, vakava sairaus ja asuu yksin. Tässä tapauksessa voisi hyvin painottaa, että vakava sairaus sekä tyttären psyykkistä liikakuormitustakin. Mitenhän sinä saisit hänet tätä apua vaatimaan kunnalta?

Olen omista syistäni opiskellut just kohtusyöpäasiaa ja senhän kyllä pitäisi olla oikein hyvä ennusteeltaan. Jospa nyt vain jaksat takoa tyttärellesi kärsivällisyyttä kestää tämä hoitovaihe, varmaan palkintokin tervehtymisen muodossa vielä tulee! Näin haluan uskoa, sillä nykyisin nämä saadaan hyvin hallintaan. Sinäkin tiedät paljon aiheesta, itsesi kautta. Ai siksi olet niin asiallinen ja rauhallinen!
- Olen samaa mieltä, että voisi kyllä puhella jollekin. Valitsisi/etsisi yhden ihmisen ensin vaan. Itse olen kyllä vähän samanmoinen, että "valitsen" sairastuttuani vain ns. sopivimmat (ao. sairastamiseen tottuneet!) ystävät, joille kerron. Muille ja sukulaisillekin vasta sitten myöhemmin. Kertomus tapahtuneesta kyllä ehtii. Nyt voi hyvin ajatella vain itsensä kannalta, että kenelle kertomisesta on hyötyä ja tosihan se on, että joillekin kertomisesta on vain haittaa. Ihmiset suhtautuvat niin laidasta laitaan.

Saattaapi olla, että asia kuitenkin työpaikankin tietoon tulee; moni voi arvata. Tällöin täsmällinen tieto, että on hyväennusteinen kohtusyöpä kyseessä, olisi vain hyväksi ja rauhoittava. Tosin, monet sekoittavat näitäkin naistensyöpiä ja heti alkavat ajatella 'se on menoa nyt'. Kaikilla ei ole mitään tietoa. Minulla oli yksi ystävä joka heti tiesi sanoa, että tietää yhden, joka ao. syöpäleikkauksen jälkeen elänyt 30 v ja toisen, joka elänyt n. 20 v. Tämmöiset ystävät/tuttavat on tärkeitä. Kyllä myös naiset yleensä helposti syöpäänsairastumisistaan puhuvat ympäristölle. Tosin, yksineläjät kehittyvät vähän 'erilaisiksi' tässä ehkä. - Päivä vain kerrallaan nyt!
Tiedokas | 13.1.2010 klo 23:13:38