Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Kokemuksia TRAM- ja LD-kielekkeistä
Minulle tehtiin välitön rintarekonstruktio SIEA-kielekkeellä 3.12 . Olin viikon sairaalassa. Pahinta sairaalassa oli loppuajasta ruoka, joka teki oman oloni surkeaksi. Elimistöni kaipasi suolaa.Aloin himoita suolakurkkuja ja hapankaalia sekä nuudelisoppaa...Niitä sitten koriuduttuani vetelin antaumuksella ekan viikon. Sitten alkoi jo suklaakin maistua ; ) .Eräs hoitaja sanoikin, että nyt kotona syöt juuri niitä ruokia joita kerroin kaipaavani.Eka viikko kotona meni todella hissukseen: miehen piti auttaa sängystä ylös, tehdä ruuat, hoitaa dreeni, auttaa vaatteet ja kengät päälle. Kun viimeisestä dreenistä pääsin 3 vuorokautta kotiutumisesta alkoi elämä helpottamaan. Kävin aivan pienillä kävelyillä ensin mieheni kanssa ja sitten yksin. Hitaasti ja kumarassa ja oikea käsi jäykkänä...
Joulupäivänä olin jo laulamassa konsertissa, kyllä vatsaa kiristi, mutta psyykelle teki terää! Ja kyllä se vatsa alkoi antamaan periksi, kun muisti hengitystekniikan. Harjoitukset konserttiin oli kolme päivää aiemmin ja silloin oli tuskaa laulaminen ja hengittäminen.
Minua ei ole punkteerattu kertaakaan vaikka oikea kainalo onkin ollut turvoksissa, kirurgi käski vain jumpata.
Jatkuva selällään nukkuminen on ainakin heikentänyt unenlaatua. ja hiusten..ovat takussa pahemmin kuin naapurin koiran turkki.
Hankalinta tällä hetkellä on vatsan ihon kireys ( ovat kuin äärimmilleen viritettyjä viulunkieliä...) ja sen takia ryhdin säilyttäminen.
Vatsan toiminta on mennyt pikkusen sekaisin. En tiedä johtuuko kuukauden jatkuvasta särkylääkkeiden popsimisesta. Ja leikkauksesta johtuvasta anemiasta johon määrättiin rautaa.
Syön maitohappobakteereja jotta edes hieman olisi rauhallisempi vatsa.
Haavat alkavat umpeutua. Rinta on vielä melko kova , mutta pikkuruisen mielestäni jo laskeutunut ( toiveuntako).
Aluksi väsyin tosi paljon, nyt pikkusen parempi vireystaso. alkuun suihkussa käynnin jälkeen piti ottaa tunnin päikkärit...
Toipumista tapahtuu päivittäin . Joulupäivänä näytin kuulemma aivan aaveelta ja viikkoa myöhemmin olin jo ihmismäisemmän näköinen ; ) ( sisareni sanoin).
Ainakin omaleikkaukseni oli iso operaatio ja en arvannutkaan miten avuttomaksi sitä tulee moisen jälkeen. Mutta pikkuhiljaa alkaa elämä voittaa. Mies tokaisi, että alan selvästi toipua, kun muistan jo nalkuttaa joka asiasta ; ) ...
NKL:n fysioterapeutti vain tokaisi, että muutaman vuoden kuluttua en enää muistakaan olleeni kyseisessä leikkauksessa. Koska rinnasta tulee sen verran hieno! Ja kivut ja leikkauksen aiheuttamat vaikeudet vähenee mitä pidemmälle mennään...
Toivotaan näin ja parempaa alkanutta vuotta kaikille!
- Re: Kokemuksia TRAM- ja LD-kielekkeistähelminen
- Re: Kokemuksia TRAM- ja LD-kielekkeistäLeenastiina