Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Kerroin tyttärelle
Minulla on niinkuin päinvastoin tämän asian kanssa. Itse olin 20v. kun äitini kuoli suolistosyöpään 44 vuotiaana. Isäni on kuollut 51 vuotiaana, ei tosin syöpään. Sisaruksia minulla ei ole, joten nyt vasta jälkeenpäin olen pohtinut, kuinka kauan minulta "salattiin" äidin syöpä, koska hän menehtyi mielestäni niin lyhyessä ajassa. Minä sain tietää joskus syyskuussa -78 ja äiti kuoli tammikuussa-79. Hänet leikattiin joulun ja uuden vuoden välissä, ja syöpä kuulemma oli levinnyt niin, ettei ollut mitään tehtävissä. Nyt,kun jälestäpäin olen miettinyt, niin aivan kuin se olisi salattu minulta pari vuotta. Tosin tuon ikäisellä(20 v.), kuin olin silloin, on oma elämä niin vauhdikasta ja kaikkea uutta ilmassa, niin ei ehkä huomaakaan, vaikka kotona olisi jokin vialla, tai sitteen he osasivat sen salata niin hyvin. Esim. äidilläni oli kukkakauppa, josta hän luopui vuonna -77, ja minulle kerrottiin, että hän tuli niin monelle kukalle allergiseksi, että siksi kauppa piti myydä, mutta nyt olen sitä mieltä, ettei se ehkä ollutkaan oikeasti niin? Nyt, kun itse sain rintasyöpädiagnoosini, niin oma tyttäreni on 18ja½ vuotias, joten elän aivan kuin kertauksena jotenkin sitä omaa nuoruuttani. Muistan, kun kävin äitiäni katsomassa viimeisiä kertoja sädesairaalassa, ja kun kävin irrottamssa hänen sormuksensa, mietin että toivottavasti minun ei tarvitse tulla tänne taloon enää koskaan, mutta kuinkas kävikään. 12.8., kun istuin saman sairaalan odotusaulassa menossa onkologille, niin oli aikasen outo olo monestakin syystä! Oma tyttäreni on varmaan jotenkin järkevämpi, kuin itse olin tuon ikäisenä, onhan äidin kuolemasta jo kulunut kohta tasan 30 v. tammikuuussa. Että näin miellä elämä kertaa kuvioitaan, tosin itselläni on nyt melko vakaa aikomus tästä taudista toipua, ja olen sen tytölleni ja myös pojalleni (kohta 29v.) kertonut. Poikani syntyi samana vuonna joulukuussa kun mummonsa kuoli tammikuussa.- Kerroin tyttärelletigemauk
- Re: Kerroin tyttärellehiutale
- Re: Kerroin tyttärellekukkamaaria
- Re: Kerroin tyttärelletigemauk
- Re: Kerroin tyttärellejasmin
- Re: Kerroin tyttärelleSitähän se oli
- Re: Kerroin tyttärelletigemauk
- Re: Kerroin tyttärellesoikku