Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Alamäki
Rintasyövän hoito on jo hyvällä mallilla. Vielä kumminkin herseptiiniä ja viisi vuotta hormoneja. Nyt luulisi vähän virkistyvän. Töihinpaluukin on jo käsillä. Mutta kauhea henkinen lama on vallannut, suomeksi sanottuna masennus ja ahdistus. En pelkää syövän leviämistä tai kuolemista. Elämä vaan tuntuu niin kamalan raskaalta, kaikki siinä. Onko jollakin muulla kokemusta tällaisesta? Tämä tuli yllätyksenä kaiken positiivisen ja järkevän suhtautumiseni jälkeen. Nyt olis hyvät neuvot ja lohdutukset tarpeen. En kuitenkaan halua kannustusta positiiviseen ajatteluun, se ei nyt riitä. Mieluiten kuulisin teidän muiden kokemuksista.Kuuluuko tällainen tähän prosessiin vai olenko vaan mennyt ihan pilalle?
- AlamäkiMono
- Re: AlamäkiSelina
- Re: AlamäkiOnni-Oikea
- Re: AlamäkiKarhutar
- Re: Alamäkistrawberry
- Re: AlamäkiKarhutar