Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: rintasyöpä

Hei pörrö ja minmai!
Ikävää kun olette joutuneet tulemaan tälle matkalle, mutta toisaalta hienoa kun olette löytäneet meidät. Tässä porukassa on hienoa olla, saa tukea ja ollaan ihan oieasti kuin parhaat ystävät. Täällä itketään ja nauretaan, kysellään ja vastataan. Kaikki on sallittua.
Mä olen 44v, kaksi lasta; 13 ja 15. Mies tukee ja auttaa, samoin ystävät, mutta todellinen vertaistukeni on täällä verkossa. Mulla on duktaalinen gradus 3 -luokan syöpä, kokopoisto takana huhtikuussa ja nyt viimeinen sytostaatti ensi maanantaina. Aika on mennyt nopeasti ja lääkäreiden valintoihin olen luottanut. Mieliala vaihtelee ja joskus kuolemanpelko iskee, mutta olen yrittänyt pitää itseni "omana itsenäni" myös tän sairauden kanssa. Käyn töissä ja harrastan, enkä suostu olemaan sairas kuin silloin kun ei sängystä ylös pääse (syton jälkeiset 3-4 päivää). Kyllä tästä selvitään! Elämä heittelee ja koettelee, mutta tekee meistä myös vahvempia ja parempia ihmisiä.
Olen autossa kuunnellut Robbie Williamsin biisiä "I hope I´m old before I die". Sopii hyvin tähän tilanteeseen. Vapaasti suomennettuna;

Se vie meitä paikkoihin, joihin ei olisi koskaan pitänyt olla menossa
-- tavataan ihmisiä, joita ei pitänyt joutua tapaamaan, erikoisia ovat nämä päivät, joita eletään.
-- se on elämää, sanotaan,
mutta haluan olla vanha kun kuolen.
Nyt elän vain tätä päivää,
hyppää kyytiin,
sillä haluan olla vanha kun kuolen.

Iso hali pörrölle ja minmaille,
pysytään linjoilla
t. tella
tella | 21.8.2007 klo 09:10:01