Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: masennus

Hei,
Meidän tytär oli 20v, koko elämä edessä.
Kuinka monta kertaa olen ajatellut että olisin voinnut antaa elämäni että hän olisi saanut elää. Kesä on ollut raskas. Viime kesä on niin elävästi tullut mieleen, kun kaikki muuttui.Odotan syksyn tuloa kun saa käpertyä kotiin iltaisin ja sytyttää kynttilöitä. Välillä tuntuu että kaikki on aika hyvin. Mutta esim. kun ajan kotiin töistä saattaa "suru tulla päälle kuin isot vuoret".Mielentila muuttuu yhtäkkiä. Joka päivä on yritettävä pitää "itsensä pinnalla" ettei vajoa "synkkyyteen".En ole enää niin sosiaalinen kuin ennen.Viihdyn oikeastaan parhaiten perheeni parissa.On helppo henkilöitä jotka myös ovat menettäneet lapsensa.Olemme käyneet sururyhmässä ja siellä ei tarvitse selitellä he ymmärtävät.Tänne on hyvä kirjoittaa voi purkaa tunteensa, tietää että joku ymmärtää.....
mustaan pukeutunut äiti | 24.8.2006 klo 15:16:08