Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: päivästä selviäminen jännittää

Vietän tämän pyhäinpäivän käymällä hautausmaalla lasteni kanssa, viemme kynttilän mieheni, lasten isin muistoksi. Kun tulemme hautausmaalta sytyttelemme pihallemme kynttilälyhtyjä ja roihuja ja vietämme pihamaalla kynttilöiden keskellä pienen hiljaisen hetken rakkaintamme muistellen.
Ikävä moukaroi ja itken paljon, lapset 10-, 3- ja kohta 1-vuotiaat tekevät surutyötään touhuamalla. Pieninhän ei edes ymmärrä tapahtuneesta. Muistojakaan ei hänelle jää, 3-vuotiaamme muistaa isin ja kertoo isin olevan enkeli. Isoin poikamme suree hiljaa...
Kipeää tekee tämä suru, todella kipeää. Lohtua saan lapsiltamme, heidän silmissään näen rakkaan mieheni silmät ja he ovat jos mahdollista entistäkin arvokkaampia minulle nyt.
Toivon sinulle voimia jaksaa tämä päivä, varsinkin kun olet siellä yksin. Muistele ihania, mukavia asioita, niistä löydät varmastikin lohtua. Kirjoitin aiemmin tänne palstalle runon - Lahja, jonka Kaarina oli kirjoittanut tyttärensä www-sivuille, sen lukeminen ja sen runon avautuminen antaa sinullekin voimia, toivon niin. Lämmin halaus sinulle ja jaksamista! Illan tullen käyn minäkin täällä netissä vielä, joten jos kaipaat "juttuseuraa" niin vastailen silloin.
fallingteardrops | 4.11.2006 klo 12:13:35