Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: päivästä selviäminen jännittää

on se kumma tunne kun toisaalta ei ole fyysisti väsynyt mutta kuitenkin väsyttää niin paljon ettei mitään saa aikaan. Kait se on normaalia, mutta tänään minulle soitti ihminen joka halusi kertoa tulevansa isän hautajaisiin. Kertoili sitten omista vanhemmistaan (itse oikeastaan kysyin) ja hyvin voivat. Ja minua ärsytti että mitäs mulle soittelee ja kehuu toisia jotka vielä yli 70v. voi hyvin ja lumia aurailee jne... Tuntui niin pahalta että mulle soittaa ja kehuskelee! kunnes tajusin että haloo, kertoili vain omia kuulumisia ja ihan asiallisesti. Mä vaan olin niin kateellinen ja isän puolesta pahoillani! Toinen mua sapettava soitto oli pari päivää sitten kun isän ystävä soitti ja aloitti että tämähän oli odotettua.... tokaisin heti että ei oikeastaan ollut. mä en ainakaan odottanut sitä vielä vaan oli mulle ihan yllätys. Mitä varten mä olin niin valmistautumaton vaikka järjellisellä tasolla tilanteen tiesin. lapsellisesti uskoin koko ajan että kyllä tämä tästä, isä ei kuole vielä ja ehkäpä (suorastaan todennäköisesti) keksitään parannuskeinokin eikä isällä siis hätää...
mamma | 6.11.2006 klo 23:10:56