Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Levottomia öitä
Hei Helinä! Ei se helppoa ole jäädä yksin lasten kanssa kun toinen poistuu tästä maailmasta. Ja vaikka minulla niinkuin sinullakin, aiemman viestisi perusteella, oli tavallaan aikaa valmistautua ja tehdä sitä surutyötä vähän niinkuin etukäteen, niin ei sitä ihminen osaa koskaan olla valmis kun se lopulta tapahtuu. Itse kun en saa nukutuksi ja kaipaan miestäni, niin haen sieltä muistini lokeroista sen tunteen, kun käperryin hänen kainaloonsa nukkumaan. Ja siinä oli hyvä olla. Sen tunteen haen ja sen turvin olen saanut unen päästä kiinni. Tosin minulla tämä kaikki stressi aiheuttaa sen, että olen koko ajan väsynyt ja nukkuisin vaikka kuinka paljon. Tiedän, että ne illat ja yöt on kamalia, kun on hiljaista ja yrität nukkua. Niin silloin alkaa se "nauha" siellä päässä pyöriä, eikä niitä ajatuksia pääse karkuun. Mutta kaikki ne vaan on läpi käytävä ja surtava aikansa, ennenkuin pystyy jatkamaan. Ja kyllä lapset ymmärtää muuten aika paljon. Kun on ennen ollut isä ja äiti, ja nyt isä on poissa, niin he ymmärtävät, että äidin on paha olla. Mutta niin varmaan on heilläkin. Lisäksi heilläkin on hätä äidistä. Mutta toinen toisianne tukien menkää eteenpäin. Puhukaa asiasta. Me tyttäreni kanssa olemme käyneet pitkiäkin keskusteluja. Välillä itketään yhdessä, välillä jopa nauramme kun muistamme jotain hassuja asioita yhteisistä vuosistamme. Hän on kylläkin jo 14-vuotias teini, joten ajatuksia riittää.. Oikein paljon voimia sinulle ja lapsillesi jatkaa tätä maanpäällistä matkaa.- Levottomia öitä"helinä"
- Re: Levottomia öitäTara
- Re: Levottomia öitä"helinä"
- Re: Levottomia öitäfallingteardrops
- Re: Levottomia öitätulppu
- Re: Levottomia öitäsuvi06