Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Kotona loppuun asti ja paljon töitä

Mieheni kuolemasta syöpään on nyt kulunut puoli vuotta.
Viimeisen päivän aamun mieheni heräsi kotona ja illalla kuoli terveyskeskuksessa.
Melkein kolme vuotta taistelimme tautia vastaan, enemmän tai vähemmän. Pikkuhiljaa, jokainen muutos terveydessä oli aina huonompaan suuntaan. Kuinka onnellista olikaan aika, jolloin notkahdusta huonompaan ei tullutkaan, ja kuinka hirvittävää oli todeta taas askel alemmaksi, josta ei paluuta ollut.
Tien pää, ja kuolema, oli helpotus koko perheelle kaiken tuskan jälkeen. Arkielämä on aina ollut touhua täynnä, suruun ei ole jäänyt tarpeeksi aikaa. Nyt tuntuu, että elämä jatkuu turtuneena ja koteloituneena, mutta turvalliselta. Ja niinkuin nyt, ei tämä voi tässä olla, mutta mitä tehdä?
Vierellä | 25.1.2008 klo 22:59:02