Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Tämäkö on sitä surua?
Itse myös saan pinnan ja naamion kestämään kodin ulkopuolella. Kaikki varmaan luulevat, että olen suruni surrut ja homma on hanskassa. En vain ole sellainen kaikille tunteeni jakava luonne. Ennemmin näyttelen asioiden olevan hyvin, kun annan tulla. Ainoa, joka suruni toisinaan näkee, on poikaystäväni, mutta en tiedä ymmärtääkö hänkään sen olevan surua. Voiko sitä tajuta ilman, että on kohdannut asian omassa elämässään ja tuntenut tällaista? Voiko sitä ymmärtää, vaikka toinen yrittää selittää? Toivoisin niin, Manri, voimia puolisollesi jaksaa katsella tätä tilannetta ja ymmärtää mistä kaikki kuohuu.Listallani 'uusia tuntemuksia' on nyt myös jatkuva muutoksenhalu. Haluaisin päästä elämässäni eteenpäin. Haluaisin muuttaa lähes kaiken, työn, opiskelut, asuinpaikkaa, elämäntilannetta. Kaikki uusiksi. Samalla kuitenkin tiedostan, ettei tätä(kään) tunnetta mihinkään karkuun pääsisi..
Ehkäpä joku päivä olen myös tilanteessa, kuten sinä Juno, että voin hyväksyä surun osaksi tätä elämääni. Harjoittelut jatkuvat.
- Tämäkö on sitä surua?Lauruska
- Re: Tämäkö on sitä surua?Lauruska