Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: MIKSI NÄIN ?
On aina vaikea ymmärtää saatikka hyväksyä kuolemaa.Se tulee useasti ennaltaodottamatta ja vaikka pitkään sairastaneella tuntuisi poislähdön olevan helpotus,niin siitä huolimatta se satuttaa.Ei löydy vastauksia kysymyksiin .on vain suunnaton suru.Katkeruus saa vallan joksikin aikaa,koska toiset saavat elää.Mun isä kuoli 62v 1977 ja se oli kova pala.En edes osannut surru kuin yksin.En osannut käsitellä mitenkään isäni kuolemaa ja vaikka ymmärsin syyt.niin eipä ollut mitenkään helppoa se että jäin yksin.Mulla on kuusi sisarusta.Siitä huolimatta jäin yksin.Ja olin jo siinä vaiheessa naimisissa ja kahden lapsen äiti.Oli niitä vaikeita suhteita sisaruksiin ja äitiini,en voinut keskustella kenenkään kanssa.Kävellessäni itkin ja surin isäni kuolemaa.Ajan kanssa katkeruus häviää ja jää jälelle kauniit ja hyvät muistot.Ja nyt on äitinikin kuollut,ja sen jälkeen tunsin itseni orvoksi.Todella.Siitä on jo kaksi vuotta.Nyt käyn isä ja äidin haudalla ja joka kerta itku tulee vieläkin.Kaipaan heitä kumpaakin valtavasti.Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän.Vai päättyykö se jo tähän.Joten yritä vaikka kirjoittaa päivittäin miltä susta tuntuu.Yritä edes.Voimia sulle tuleviin päiviin.- MIKSI NÄIN ?ILE
- Re: MIKSI NÄIN ?susie
- Re: MIKSI NÄIN ?Kristiina
- Re: MIKSI NÄIN ?kamari
- Re: MIKSI NÄIN ?susie
- Re: MIKSI NÄIN ?Kristiina
- Re: MIKSI NÄIN ?Mirjamitar
- Voimia sinulle!Enkelintytär naapurista