Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: suunnaton tuska ja kaipaus
Hei Kaikille !Kiitos kommenteistanne, tuntuu jotenkin lohduttavalta, kun saa lukea muiden kannustavia viestejä. Miten erikoista onkaan se, että tällainen, kammottava sairaus kuin syöpä saa luotua ihmisten välille siteitä. Keskusteluryhmissä käy toisille täysin tuntemattomia ihmisiä, mutta jotenkin keskustelut antavat valtavasti voimaa - kiitos.
Itsekin itken, kun luen näitä kirjoituksia. Nyt pitää todella vain yrittää keskittyä tulevaisuuteen, mutta olen tässä vaiheessa varma siitä, että mieheni muisto ei poistu koskaan viereltäni. Varmaankin aina tulen ajattelemaan, että näin hän sanoisi tai tekisi tässäkin asiassa. Mietimme omien sukulaisteni kanssa tätä koko aikaa jatkuvasti, appivanhempani (mieheni äiti)taas sanoi minulle tässä joulun jälkeen todella kipeän asian. Kysyin häneltä, puhuiko hän omassa sukulaistapaamisessaan (hänellä on 7 sisarusta) mitään pojastaan eli miehestäni. Hän vastasi äksyyn tyyliinsä, että "Mitä puhumista miehestäni enää on ?" Olin suorastaan tyrmistynyt, sillä se, mitä minulla on enää jäljellä, on vain rakkaat muistot, hirveät sairauden aikaiset muistot sekä niiden pohtiminen. Hän eikä kukaan muukaan voi vielä, onnekseni, pois näitä.
t: Marathon
- suunnaton tuska ja kaipauspeltirumpu
- Re: suunnaton tuska ja kaipausmargaret
- Re: suunnaton tuska ja kaipausmoodyblues
- Re: suunnaton tuska ja kaipausmarathon
- Re: suunnaton tuska ja kaipausIkävä isiä
- Re: suunnaton tuska ja kaipausmarathon