Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Masennus

Kärsin myös masennuksesta ja tuntuu ettei yksikään päivä ole toistaan parempi. Mietin ja mietin, en oikein saa mitään tehtyä olen uupunut ja haluton tekemään minkäälaisia kotitöitä, hautajaistarjoilut on minun harteilla ja tuntuu etten millän jaksa. Ensi viikolla on siunaustilaisuus ja sekin pelotta kuinka sen kestän, nukun ainoastaan lääkkeiden avulla ja kotona olo on se ainoa jota jaksan, ulkoilla pitäisi mutta en saa itseäni liikkeelle. Käyn jutteluterapiassa kerran viikossa nyt vasta ensi kerta takana, se tuntuu hieman lohdulliselta että sentään joku kuuntelee (tätä foorumia lukuunottamatta) olo on edelleenkin tyhjä, en uskalla päästää mitään tunteita mieleen koska se on niin raskaana muistissa. Joka päivä miein että mitä tästä eteenpäin taakse ei voi katsoa. Anteeksi tämä kamala vuodatus mutta tällä hetkellä en parempaan pysty, toisen tuskaa on helpompi käsitellä mutta se tunne mikä on itsellä sisällä on tyhjyys. Voi tätä elämää.....
saatan | 3.8.2006 klo 08:52:20