Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Näin siinä sitten kävi
Yritin miettiä mutta en löydä sanoja kertoakseni kuinka pahoillani olen teidän kaikkien puolesta. Eihän sitä tuskaa ja ikävää voi edes sanoin kuvailla niin miten sitä voisi sanoilla lohduttaakaan. Toivon kovasti että teillä on elämässänne edes yksi ihminen joka jaksaa kuunnella tai edes vain istua kanssanne jos sitä tarvitsette. Läheisten tuki ja olemassaolo ovat parasta lääkettä sitten kun itse on valmis ottamaan sen vastaan. Kaikki ajallaan. Yhtenä päivänä itkettää, toisena et haluaisi edes sängystä nousta,seuraavana saatat miettiä miten pääsisit lähimmäisesi luokse helpoiten,sen jälkeen tulee vielä päivä kun lämmöllä muistat miten rakkaanne kanssa yhdessä elitte ja nauroitte. Ja sitten kaikki alkaa taas alusta. Näin päivät kuluvat ja jopa vuodet kuluvat, itkien, muistellen, surren, ikävöiden, kaivaten ja aina vaan rakastaen sitä ihmistä joka oli vierellänne yhtenä päivänä ja toisena yhtäkkiä katosikin pois. Minä haluan toki kyllä uskoa että rakastamani ihminen ei mihinkään kadonnut,hän vain meni minua odottamaan paikkaan missä tapaamme kunhan minä olen siihen valmis. Siihen asti häntä rakastan ja kaipaan. Ja pieni osa sydämestäni tulee aina olemaan rikki hänen vuokseen,eikä sitä voi millään enää paikata. Mutta vaikka sydämeni onkin rikki, olen silti vielä elossa. Hengitän ja elän päivän kerrallaan. Teen mitä jaksan silloin kun tunnen jaksavani.Lämmin halaus kaikille täällä sekä muualla sureville. Ja vielä kerran äidilleni; aion nauraa täällä maan päällä,aion itkeä täällä ja aion kaivata sinua siinä samalla,minähän elän. Ja kunhan olen valmis täällä,tulen sinne nauramaan sinun kanssasi. Olet rakas ikuisesti.
- Re: Näin siinä sitten kävimiimulainen
- Re: Näin siinä sitten kävitoscana
- Re: Näin siinä sitten kävijuno