Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Surusta
Hei,luin viestisi ja totesin että hyvä,en ole ainoa jonka oman lapsen kuolemasta on kulunut jo jonkin aikaa(minulla n.6v.).Olen tuntenut itseni välillä täällä outolinnuksi,kun suruni ei enää ole niin vereslihalla.Sinun ajatuksesi ovat myös tuttuja minulle vieläkin toisinaan.Ei se elämä palaa ennalleen enää,pitäisikö sen?Nämä muut kolme tytärtäni ovat pitäneet minut välillä väkisin elämän langassa kiinni,ilman heitä en olisi tässä..luulisin.Se on totta että se raskain suru ja tuska helpottuu ajan myötä,suru ei enää hallitse sinua vaan sinä sitä,mutta se vie aikaa!Tänä päivänä minulla tulee koviakin surun tuntemuksia välillä, mutta olen huomannut että ne menevät ohitse nopeammin kuin ennen.Ikävöiminen on jokapäiväistä,mutta se ei lamaa minua,pystyn elämään arjessa ja kasvattamaan tyttöjäni.Kuollut tyttäreni on läsnä jokaisena elinpäivänäni.Hyvä kun kohdallasi välillä helpottaa,sillä surutyö kestää vuosia.Voimia myös sinulle!!
Myötäeläen:Piian äiti
- SurustaNallukka
- Re: SurustaPiian äiti
- Re: SurustaNallukka
- Re: Surustapinjaenkeli
- Re: Surustaäiti66
- Re: Surustajust me