Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Ihmettä odotellessa

Voi Krisse jos voisin jotenkin lohduttaa..
Äitini kohdalla tilanne oli samanlainen.. Ihan kuin olisin omaa tekstiä lukenut..
Äitini kuoli 23.10. eli noin kuukausi sitten, reilun viikon kuluttua siitä kun lääkäri ilmoitti hoitojen lopettamisesta. Viimeiset pari päivää äiti oli todella väsynyt, tokkurainen ja sekava. Puhui aivan sekavia välillä. Kaksi päivää ennen kuolemaa nousi kuume. Silloin tiesin, että nyt on lähtö lähellä.
Ehdin onneksi puhua äidin kanssa kaikki tärkeät asiat.
Muistelimme menneitä ja naureskelimme. Otin puheeksi myös äidin tahdon esim. hautajaisten osalta, jotta voin sitten järjestää kaiken siten kuin äiti halusi.
Sunnuntai-iltana äiti nukkui lähes koko ajan kun olin sairaalassa, oli hereillä vain muutamia sekunteja. Istuin äidin sängyn vieressä ja juttelin. Lupasin että me tyttäreni kanssa pärjätään kyllä, vaikka kova pala hänen kuolemansa onkin. Sanoin äidille, että päästä jo irti, turhaan itseäsi kidutat ja täällä kärsit, kun mitään ei voida tehdä ja kärsimys vain lisääntyy päivä päivältä. Sanoin äidille, että nyt on jo lupa mennä.. En tiedä kuuliko äiti sanojani sikeässä unessaan, mutta seuraavana aamuna sairaalasta soitettiin, että äiti on nukkunut pois.

Vietä aikaa läheisesi kanssa, yritä saada hänet tuntemaan olonsa mukavaksi, helppoa se ei ole, mutta yrittämisen arvoista. Sano kaikki, mitä on näinä vuosina jäänyt sanomatta, sano se nyt, voi olla että huomista ei enää ole, ikävä kyllä :(
Sitä kun ei voi tietää..

Toivottavasti viestini ei masenna sinua enempää.
Halusin vain kirjoittaa, sillä todella tiedän mistä puhut. Olisin toivonut, että teille olisi suotu aikaa hieman enemmän, mutta jos tilanne vain pahenee ja kärsimykset myös, kuten äitinikin kohdalla, parempi hänelle olisi jos saisi mennä pian, pääsisi lepoon..

Syvimmät osanottoni sinulle Krisse ja voimia tulevaan. Jos haluat, voit kirjoitella minulle tuon henkilökohtaisen viestin kautta.
Murmeli | 27.11.2006 klo 22:34:58