Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
epätoivo
Miten on mahdollista että tämä on vieläkin näin vaikeaa? Tiedän että sureminen vie aikaa, mutta että näin kauan. Tiedän että lähestyvä joulu tekee olon hankalammaksi, mutta silti. Tiedän vaikka ja mitä, mutta en sitä miksi äiti ei enää ole täällä. Ja jos äiti ei kerran voi olla täällä niin miksen minä voi olla siellä missä hän on? Miksi? Entä jos en olekaan vielä valmis olemaan yksin, yksin ilman äitiä? Entä jos en halua? Tänään on ollut huono päivä, itseasiassa ollut huonompia päiviä jo pitkään.Eikö se ollutkaan eilen kun äiti makasi sängyllä lukemassa kirjaa niin kuin melkein joka ilta? Eikö se ollut ihan toissapäivänä kun naurettiin ruokapöydän äärellä yhdessä? Eikö se ollut ihan vasta kun käytiin yhdessä kävelyllä ja juteltiin kaikesta mahdollisesta ja pelleiltiin ja naurettiin?
Ei. Siitä kaikesta on kohta jo kaksi vuotta ja osasta vielä enemmän.
Eikö tämä jo voisi mennä pois. En jaksaisi enää. Kuten sanoin tänään on huono päivä..
- epätoivojuno
- Re: epätoivonina54
- Re: epätoivopinjaenkeli
- Re: epätoivojuno