Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Isän kuolema

Kiitos viestistäsi. Todellakin helpottaa jo se, ettei ole asian kanssan yksin.
Samanlainen kokemus on mulla, että oma surutyö viivästyi kun yritin olla vaan reipasta tyttöä. Veljeni joutui vielä sairaalaan heti isän kuoltua joten minulle jäi suuri vastuu järjestelyistä ja nyt tuntuu, että työnsin oman suruni taaemmaksi.

Sekin harmitta, että siinä vaiheessa kun isän sairaus selvisi, hän itse ei enää pystnyt/jaksanut keskustella tilanteesta ja jäänkin miettimään miten paljon hän tilanteestaan ymmärsi. Yritimme olla paljon hänen luonaan ja helpottaa hänen oloaan.

No, päivä kerrallaan on jatkettava.
tallattu | 23.2.2008 klo 12:51:51