Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Pian vuosi siitä kun Äitini ja mieheni isä lähtivät enkelten maailmaan!
Hei taas! Olen todella pahoillani Heisku ja surusyksy teidän rakkaitten äitien menetyksestä. Se on niin että Omaa äitiä ei voi korvata kukaan,vaikka onkin mies ja lapset niin se on toinen elämä. Äiti tunsi koko elämäni,hän oli kantanut minut kohdussaan,tuntenut kaikki liikkeeni,ja kun synnyin hän muisti asioita joita en itse pysty muistamaan,hän oli ainoa ihminen joka tunsi juuri minut semmoisena kun minä olen. Sitten kun äiti lähti niin tuntuu niin kuin hän olisi vienyt mukanaan minun identiteettini. Olen joutunut käymään läpi elämäni uudelleen ja oppimaan elämään ilman äidin rakkautta,viisaita neuvoja,iloista naurua,lämmintä ja lohduttavaa kättä poskellani! Vaikka olenkin äiti itse niin,tunnen että minä tarvitsisin edelleen tuntea oman äidin rakkauden ja lämpimän käden poskellani. Olen äidin nuorin lapsi,muut sisarukset ovat minua monta vuotta vanhempia joten sain äidin itselleni aivan yksin moneksi vuodeksi,olimme hyvin hyvin läheisiä ja ajatus maailmamme oli myös hyvin samanlainen,hän ymmärsi minua! Toivon että voin olla yhtä hyvä ja lämmin äiti omille lapsilleni. Onneksi minulla on heidät ja mieheni,kiitän luojaa siitä joka päivä! Toivon teille Heisku ja surusyksy kaikkea hyvää elämän tielle,ja kyllä se aurinko vielä hymyilee! Uskon siihen että äitimme seuraavat ja käyvät aina välillä katselemassa luonamme että pärjäämme täällä maan päällä...se on se näkymätön napanuora joka ei katkea koskaan. Lämpimiä halauksia teille terveisin Pita <3- Re: Pian vuosi siitä kun Äitini ja mieheni isä lähtivät enkelten maailmaan!Pita