Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Yleistä syövästä

Re: Syöpäkö taistelulaji?

Minäkin olen seurannut vierestä lähiomaisen syöpää, eikä se kyllä tosiaankaan ole mikään "taistelulaji"... Ensimmäisen kerran sairastuttuaan äitini kylläkin sanoi päättäneensä, että periksi hän ei anna vaan nousee kyllä vielä siitä sairaalasängystä - mutta ei se ollut mitään taistelua, vaan raskaita hoitoja, pahoinvointia, korkeaa kuumetta, laihtumista, ihottumaa, kaikkia muita mahdollisia sivuvaikutuksia... Ja lopulta sairaalavaiheen jälkeen, kun pahin oli takana, oli vielä "veritankkauksia", lisää hoitoja, seurantaa, tutkimuksia. Ja meillä läheisillä aluksi suuri hätä ja huoli ja tunne omasta voimattomuudesta, kun saattoi vain vierestä katsella miten rakas ihminen kärsi. Ja myöhemmin, kun äiti kävi seurantakokeissa, oli tulosten odottelu aina kuin odottaisi tuomiopäivää. Syöpä oli nujertunut hoitoihin, mutta seurannat jatkuivat puolen vuoden välein ja aina niihin liittyi se pelko, entä jos...

Ja viime syksynä syöpä sitten tosiaan iski uudestaan. Jälleen äiti teki päätöksen, että hän vielä paranee tästä, ja jaksoimme olla toiveikkaita - mutta hoidot eivät tehonneet. Tuli päivä, jolloin äidin lääkäri sanoi, että syöpä ei ole parannettavissa ja elinaikaa on enää korkeintaan viikkoja. Kuusi päivää myöhemmin, 29.12.2005, äitini kuoli - ja meille (myös äidille itselleen, niin uskon) oli helpotus, ettei hän joutunut kärsimään yhtään kauemmin, sillä ne viimeiset päivät eivät olleet kaunista katseltavaa.

Onhan se tietysti hienoa, että julkkikset selviytyvät syövistään ja kokevat siinä kasvavansa ihmisinä - mutta missä ovat ne tarinat kaikista niistä taviksista, jotka myös selviytyvät sairauksistaan ja joille sairastuminen usein tietää myös taloudellisia vaikeuksia ja joutumista byrokratian (esim. KELA:n) pyöritettäväksi?

Itseäni ärsytti jokin aika sitten myös paikallisessa sanomalehdessä ollut laajahko artikkeli syöpähoidoista ja niiden kehittymisestä. Artikkeli oli otsikoitu muistaakseni "Yhä useampi syöpäpotilas paranee" tms., ja jutussa selostettiin laajasti kehittyneitä hoitomuotoja ja parantuneita elinajanodotuksia - mutta sanallakaan ei ollut mainittu sitä, että vieläkään kaikki eivät parane ja että monet syövät myös uusivat, ja käsittääksesi ennuste on silloin lähes aina huonompi. Itse en enää usko lääketieteen kaikkivoipaisuuteen... Mutta silti toki toivon, että mahdollisimman moni sairastunut paranisi.

Mukavaa syksyä kaikille palstalaisille,

Tiltu
Tiltu_R | 16.10.2006 klo 09:35:37