Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Ahdistuneen ajatuksia

Voimia ja halauksia Sinulle! Kyllä lähiomainen joutuu koville näin vakavan sairauden kanssa. Varmasti on hyvin ahdistavaa seurata läheisen ihmisen kamppailua elämästään. Kuitenkin pidän lohdullisena sitä, että kärsimyksellä on rajansa. Silloin kun ei mitään ole tehtävissä on varmasti helpottaavaa päästä pois.
Vaimollesi on varmaan tärkeätä että olet vieressä nyt niin kauan kun on tarvetta. Ja varmaan saat siitä lohdutusta myöhemmin myös itse. Kaikkein raskainta on varmasti menettää lapsensa ja aviopuolisonsa eli ne, joiden kanssa on viettänyt arkensa.
Sitä en ole vielä onneksi joutunut kokemaan. Vanhempieni ja siskoni kuoleman yli olen päässyt hakeutumalla ihmisten joukkoon ja suremalla "pätkittäin" pääasiassa liikkumalla luonnossa. Myrskyisen meren äärellä ja synkässä metsässä tuntuu hyvältä itkeä. Samalla olen yrittänyt iloita muitten ihmisten
kanssa.
Mieheni sai tänään diagnoosinsa. Hän sairastaa non-Hodgkins isosoluista B-tyypin lymfoomaa. Esni maanantaina aloitetaan sytostaattihoito. leon
leon | 27.11.2007 klo 19:33:36